Tapio Ahjos: Sepät pajassaan
©Timo Ahjos 12.07.2010
editoitu 14.05.2020
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com
Perheemme
asui siis keväästä 1948 kevääseen 1952 isän
äidin, leskirouva Amanda Frimanin eli "Manta-mummun"
kanssa heidän kotitalossaan, jonka vuonna 1933 kuollut vaari
Aleksander "Sante" Friman oli rakentanut noin vuonna 1926.
Isämme oli ollut talon valmistuessa Lahden lyseota käyvä,
noin 14-vuotias koululainen. Sitä ennen Frimanin perhe oli
asunut Lahdessa Asemantaustan kaupunginosassa, jonne he olivat
muuttaneet Lopelta. Möysän kiinteistön virallinen
nimi oli Kotipirtti, mutta taloa kutsuttiin sukulaisten kesken myös
nimellä "Möysän mökki".
Ennen meidän tuloa
"Manta-mummu" asui Kotipirtissä toisen tyttärensä
ja tämän miehen (Aili ja Olli Ilmorinteen) kanssa.
Nuoripari muutti muualle vähän ennen kuin meidän
perhe muutti sinne toukokuussa 1948 Rautjärveltä, missä
isämme oli toiminut Rautjärven Sahan johtajana sen
rakentamisen ja toiminnan käynnistämisen ajan.
Perheeseemme kuului isän ja äidin (Tapio ja Kyllikki
Ahjoksen) lisäksi sisareni Paula ja Kaija, jotka täyttivät
vuonna 1948 yhdeksän ja seitsemän vuotta.
Isä
työskenteli Lahdessa Puukiska Oy:n teknillisen johtajan
apulaisena 1.4.1948 alkaen ja teknillisenä johtajana 15.9.1949
alkaen huhtikuun 1951 loppuun, jolloin yhtiö lopetti
toimintansa. Puukiska Oy:ssä tehtiin mm. radiokoteloita Asalle
ja Fennoradiolle, lomakekaappeja, yms. Työttömäksi
jäätyään hän kuulemma usein valvoi yöllä
ja nukkui päivällä. Alkoholia ja tupakkaa kului
sikäli kuin niitä pula-aikana oli saatavissa. Vuonna 1951
hän maalasi ainakin kuusi öljyväritaulua, joiden
aiheina olivat sepät, maisemat ja 10 vuotta täyttävä
Kaija-tytär. Miksi sepät?
Sepän ammatti
oli isämme Lopelta kotoisin olevassa suvussa perinteinen.
Vuonna 1935, kun oli kova innostus ja painostus vaihtaa
ruotsinkielinen sukunimi suomenkieliseksi, isämme oli vaihtanut
aiemman sukunimensä Friman nimeksi Ahjos. Hän perusteli
sitä suvun perinteisen ammatin kunnioittamisella. Hänen
oma isänsäkin Alexander Friman oli seppä ja Lahden
kotiteollisuuskoulun metallityön opettaja. Ensin hän oli
ehdottanut nimeksi Ahjo, mutta kun se oli varattu, hän lisäsi
perään s-kirjaimen. Ahjo on sepän työssään
käyttämä tulipesä, mutta "sepän ahjos"
on laajempi kokonaisuus ahjon ympärillä. Tapio-isämme
ei siis kuitenkaan itse ollut metallimiehiä vaan teknikko,
jonka koulutushaara oli puun mekaaninen jalostaminen.
Alla
kuvatun taulun isämme Tapio Ahjos maalasi vuonna 1951. "Siinä
on sepän ahjos."
Tapio Ahjos: Sepät pajassaan
Isän sisar Anna Wirman ("Anni-täti") oli jäänyt vuonna 1942 lapsettomaksi leskeksi. Hänellä oli varakkaalta mieheltään vuonna 1935 häälahjaksi saamansa arvokas huvilakiinteistö "Saunaranta" Vesijärven rannalla Isosaaressa, jonne pääsi myös bussilla Lahden linja-autoasemalta kerran tunnissa noin 20 minuutissa. Talo oli alkanut rapistua hoidon puutteessa. Tapio ryhtyi kunnostamaan taloa kesällä 1948, jolloin hän tallella olevien kuittien mukaan tilasi sinne ainakin kellarin oven ja kattohuopaa. Ehkä talon aiempi pärekatto peitettiin juuri sinä kesänä kattohuovalla. Elokuun 5. päivänä 1948 allekirjoitetulla kauppakirjalla Anna Wirman myi Saunaranta-kiinteistön veljelleen Tapio Ahjokselle siten, että hänelle itselleen jäi huvilan elinikäinen käyttöoikeus. Isosaari-aineistoa varten on oma sivustonsa osoitteessa http://www.ahjos.net/isosaari
Osassa 3 kerron eräitä mieleeni jääneitä tapahtumia. Niitä ei ole paljon, sillä olin tuolloin alle 4-vuotias.
Paluu blogin tahjos.blogspot.com etusivulle.