©Timo Ahjos
Perustettu 2.3.2022
Tekstiä on viimeksi päivitetty 6.6.2025
Loppuun lisätty liitelinkkejä viimeksi 27.2.2026
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com
Vaiheessa 4 työskentelin Finanssipalvelu Oy Kansan ja Pikarahoitus Oy:n toimitusjohtajana sekä Kansa-konsernin "Muun liiketoiminnan johtoryhmän" jäsenenä.
Lyhyesti: Vuoden 1983 alussa toimintansa aloittanut yhtiö Finanssipalvelu Oy Kansa, josta käytettiin myös epävirallisia nimiä "Finanssipalvelu" ja "Finanssi-Kansa", perustettiin hoitamaan keskitetysti kaikkien Kansa-konserniin kuuluvien yhtiöiden ulkomaanliikkeen raha-asioita (ml. valuuttasijoituksia) ja kotimaisia pörssisijoituksia. Sen lisäksi yhtiöllä oli 25 mmk:n maksetun oman pääoman turvin mahdollisuus harjoittaa omaa liiketoimintaansa finanssialalla. Yhtiön oma liiketoiminta käsitti rahoitusyhtiötoimintaa, jota varten perustettiin vuonna 1984 tytäryhtiö Pikarahoitus Oy, pörssisijoituksia, erilaisia kotimaisia markkinarahaoperaatioita ja yrityskauppojen rahoitusjärjestelyjä. Yhtiössä kehitettiin myös pari omaperäistä vakuutustuotetta, joita myytiin vakuutusbrokerina.
Uutena pienenä yksikkönä, jonka hallinto ja toimisto olivat erillään Kansa-yhtiöiden vakuutusyhtiöistä, siinä oli mahdollista kokeilla uudenlaisia työmenetelmiä. Kuitenkin konsernin hallintopalvelut olivat soveltuvin osin käytettävissä.
Pikarahoitus Oy perustettiin Finanssipalvelu Oy Kansan tytäryhtiöksi siinä vaiheessa, kun rahoitusyhtiötoiminta tuli uuden erityislain alaiseksi. Silloin uuden lain säätämä toiminta siirrettiin Finanssipalvelusta Pikarahoitukseen, mutta henkilöt pysyivät edelleen Finanssipalvelun palveluksessa.
Iso tavoite: 1980-luvulla Suomen rahoitusmarkkinat olivat vielä hyvin kehittymättömät. Erkki Pesosen tavoitteena oli tehdä Kansasta Suomen ensimmäinen monipuolisia finanssipalveluja joustavasti tarjoava "finanssitavaratalo". Kun finanssiliiketoiminta on saavuttanut merkittävän laajuuden, siitä tehtäisiin Kansa-konsernin neljäs toimiala. Silloiset kolme toimialaa olivat kotimaan vakuutustoiminta, ulkomaantoiminta ja muu liiketoiminta, joka oli lähinnä kotimaista kiinteistösijoitustoimintaa. Toimialojen johtajat muodostivat konsernin johtoryhmän.
Modernit käytännöt: Kansa-konsernin noin 1200 työntekijästä lähes kaikki olivat kotimaan vakuutustoiminnan tai keskushallinnon palveluksessa. Pesonen tiedosti, että kulut olivat liian suuret toiminnan laajuuteen nähden, mutta hänellä ei ollut itsellään kykyä ison organisaation toiminnan tehostamiseen. Hän palkkasi kotimaan vakuutustoiminnan johtajaksi ja konsernin hallintojohtajaksi Keskusosuusliike OTK:sta kokeneen hallintomiehen eikä puuttunut tämän työmenetelmiin. Sen sijaan Pesonen neuvoi minua tekemään Finanssipalvelussa sellaiset ratkaisut, joita itse pidän sen toiminnan kannalta parhaina. Finanssipalvelun hallituksessa kävi usein niin, että hallintojohtaja vastusti minun esitystä, mutta Pesonen tuki sitä sanoen: "Tehdään niin kuin toimitusjohtaja esittää. Jos tulokset eivät tyydytä, vaihdetaan toimitusjohtaja." Siinä oli myös taka-ajatuksena, että pienessä yksikössä testattuja ja hyviksi havaittuja käytäntöjä voitaisiin ehkä myöhemmin ottaa käyttöön konsernissa laajemminkin.
Oma toimisto: Finanssipalvelulla oli oma toimisto Aikatalon 8. kerroksessa Mikonkadulla Helsingin ydinkeskustassa. Ei pidetty salassa, mutta ei myöskään mitenkään korostettu, että kuuluimme Kansa-konserniin. Mitään Kansan vakuutusmainoksia ei ollut esillä. Toimiston ovella oli taulu, jossa lueteltiin ne finanssituotteet, joita käsittelimme. Kansan logo oli esillä vain toimitusjohtajan pöydällä olevassa viirissä.
Henkilöstö ja tietojärjestelmät: Yhtiön keskeiset resurssit muodostuivat työstään innostuneesta 10-20 hengen asiantuntijaorganisaatiosta sekä edistyksellisistä tietojärjestelmistä, joilla voitiin hoitaa mm. monivaluuttalaskentatoimi konserniympäristössä. Konsernin valuutta-asioiden, aktiivisen kotimaisen markkinarahaliiketoiminnan ja pörssisijoitustoiminnan keskitetty hoitaminen samassa tulosvastuullisessa yksikössä oli tuohon aikaan harvinaista suomalaisissa yrityksissä. Järjestely mahdollisti markkinatilanteiden muuttuessa esim. varojen siirrot eri markkina-alueiden välillä joustavammin kuin mihin kilpailijat pystyivät omissa hierarkisissa byrokratioissaan. Alla oleva kaavio esittää organisaatiomme keväällä 1985, kun se oli parhaimmillaan.
Yhtiö ylitti joka vuosi sille asetetun 20 % tuottotavoitteen, kunnes sen toimintaedellytykset heikkenivät ratkaisevasti vuonna 1986 tehtyjen Kansa-konsernin ylimmän johdon uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Pesosen jälkeen Kansan konsernijohtajaksi tuli diplomi-insinööri Matti Packalén. Hän teetti ensin ulkopuolisella konsultilla tutkimuksen Finanssipalvelu Oy Kansasta. Konsultin raportin mukaan yhtiö oli kaikilla mittareilla arvioituna hyvä. Packalén ei kuitenkaan ymmärtänyt sen arvoa. Aiemmin Finanssipalvelun keskitetyssä hoidossa olleet asiat pilkottiin vuonna 1987 Kansa-konsernissa kolmen eri johtajan alaisuuteen, jolloin laaja-alainen näkemys finanssimarkkinoiden trendeihin ja mahdollisuuksiin menetettiin ja konsernin paras osingonmaksaja alkoi luisua kohti vuonna 1995 tapahtunutta konkurssia. Onneksi suurin osa yhtiön henkilöstöstä sijoittui erittäin hyvin rahoitusalan muihin yrityksiin. Itse siirryin lokakuun 1987 alussa vasta perustetun HOFE:n toimitusjohtajaksi.
LIITE 1: Tuotteet eli palveluvalikoima aakkosjärjestyksessä
MUITA LIITETIEDOSTOJA:
Lataa sivu uudelleen, niin saat tuoreimman luettelon!
- Kaupparekisteriote - Finanssipalvelu
- Henkilökuntaa 1984
- Esitykseni Pikarahoitus Oy:n perustamiseksi
- Miksemme käynnistä pörssimeklaritoimintaa?
- Kirjekuoret ja postileima
- Mainoskynä FP-PR,
Pikarahoitus
- Rantala Kansa-yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi
- Kirjeeni Eero Rantalalle
- Mielipiteeni STS-pankin tulosta osakkaaksi (ei toteutunut)
- Pikarahoituksen leasingsopimuslomake
- Esitelmäni Taloustoimittajien vakuutusseminaarissa
Lisätty 08.06.2025:
- Projex Oy:n esittely ja näkemykseni sen tulevaisuudesta
- Projex Oy:n lopettamisesta
- Linjanvetoa Finanssi-Kansan atk-asioissa
- Ehdotukseni Finanssipalvelun atk-politiikaksi
- Atk-ratkaisun perustelu
- VAX-tietokoneen käytöönotto Lopussa Rauno Kousan esittely!
- Konttorikoneet
- Alfa-puhelimen käyttöohjeet
- Visuaalinen identiteetti
- Henkilöstön yleiskokous
- Joulukirjeeni 1985 henkilöstölle
- Tilannekatsaus joulukuussa 1986 henkilöstölle
- Finanssipalvelussa hoidettavia valuutta-asioita
- Finanssipalvelun laskutus ulkomaanpalveluista
- RVS-seminaarit syksyllä 1987
Pesosen lähdön jälkeisiä pohdintoja:
- Aineksia ulkomaantoiminnan pohdiskeluun
- Kirjeeni Pesosen seuraajalle 16.10.1986
- Kirjeeni Pesosen seuraajalle 21.10.1986
Oman lähtöni jälkeisiä pohdintoja:
- Kolme vaihtoehtoa Finanssipalvelun tulevaisuudelle
Sekalaista julkisuutta aikajärjestyksessä:
- 1983 Kansan mainos Talouselämässä
- 1984 Kokosivun mainos Kauppalehti
- 1984 Kokosivun mainos Talouselämä
- 1984 Timo Vakuutussanomissa
- 1984 Kirjeeni Suomen Pankille
- 1984-12 Muuttoilmoitus
- 1984-12 New address
- 1985-08-18 Työpaikkailmoitus Hesarissa
- 1985-08-20 Iltasanomien artikkeli ilmoituksestani
- 1985-12 Kauppalehti brokertoiminnastamme
- 1985-12 UusiSuomi Timon haastattelu
- 1985-12 Luentoni Suomen Pankin henkilöstölle
- 1986-06 Osuustoiminnallisten vakuutusyhtiöiden kokous Bergenissä
- 1987-05 Esitelmäni Vakuutusalan koulutuskeskuksessa
- 1987-07 Finanssipalvelulla fiksu vuosi
- 1987-08 KAAVIO Finanssipalvelu RVS-brokerina
- 1988-26 Kirjoitukseni Talouselämässä
© Copyright: Timo Ahjos 2025. Kaikki oikeudet pidätetään.