©Timo Ahjos
Laadittu 2.3.2021
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com

 

Timo Ahjos muistelee ...

Goal Mapping


vastaanottaja: Heikki I.
päiväys: 2.3.2021 8:37
lähettänyt: Timo Ahjos

Hei taas!

Goal Mappingiä sanoit näpertelyksi - ilmeisesti ollenkaan perehtymättä siihen, mitä tuolla käsitteellä tarkoitetaan.

Keskeinen idea:

Goal Mappingin keskeinen idea on se, että suunnittelutyössä käytetään molempia aivopuoliskoja. Vasen aivopuolisko tekee loogista työtä ja oikea hahmottaa asioita visuaalisesti. Kun käytetään molempia, saadaan aikaan parempia suunnitelmia. Siitä visuaalisesta puolesta huomaa helpommin kuin tekstistä ja laskelmista mahdolliset epäloogisuudet tai mitä suunnitelmasta vielä puuttuu. Sinulle on ehkä arkkitehtinä triviaalia piirtää kuvia, mutta esim. vakuutusalan matemaatikot, juristit tai talousihmiset eivät ainakaan minun aikana työskennelleet sillä tavalla.

Omakohtainen aloitus:

Omakohtaisesti päädyin tuohon ihan sisäsyntyisesti, kun menin maaliskuussa 1971 Kansaan työhön ja jouduin/pääsin heti mukaan Henkivakuutusyhtiö Kansan eläkevakuutustoiminnan ja Eläkekassa Tuen vuosilaskentaan. Siihen kuului paljon erilaisia laskelmia ja tilastoja kirjanpidollisen tilinpäätöksen liitteeksi ja toimitettaviksi eri viranomaisille (sosiaali- ja terveysministeriölle, Eläketurvakeskukselle, Tilastokeskukselle). Jokaisella dokumentilla oli oma määräaikansa, monet piti laatia tietylle lomakkeelle, mutta monet tehtiin edellisvuotiselle pohjalle, jonka esitystapaa oli mahdollista muuttaa, jos se tuntui tarpeelliselta. Dokumenttien sisältöä koski ohjeet ja määräykset, joita ei ollut missään koottuna vaan niitä piti tutkia monista eri lähteistä. Tuo oli hyvin vaikeaselkoinen kokonaisuus, jossa olin ensimmäisenä vuonna mukana laatimassa yksittäisiä dokumentteja ja seuraavina vuosina kyseisen vakuutusteknillisen vuosiraportoinnin vastuullinen toimeenpanija.

Samalla kun kävimme osastopäällikön kanssa läpi ja laadimme noita dokumentteja, perustin ihan vain itselleni mapin, johon kirjoitin kuvauksen kustakin dokumentista. Siihen aikaan, siis vuonna 1971, ei ollut vielä osastokohtaisia valokopiokoneita eikä mitään tekstinkäsittelylaitteita, joten kirjoitin kuvaukset kynällä paperille ja laitoin ne kaikki yhteen mappiin. Jos dokumenttiin liittyi lomake täyttöohjeineen, tyhjiä lomakkeita oli yleensä käytettävissä ja liitin sellaisen samaan mappiin. Siltä osin toiminta nojasi vasempaan aivopuoliskoon. Mutta sitten aloin visualisoida kyseistä prosessia: Ostin Wulffilta (vapaa-ajalla ja omalla rahalla) sellaisen viivaimen, jolla sai kynällä piirretyksi siistejä suorakaiteita, suunnikkaita ja ympyröitä. Teippaamalla papereita yhteen sain suuren työpaperin, jolle aloin piirtää prosessikaaviota. Kerran sitä tehdessäni osastopäällikön esimies tuli huoneeni ovesta sisään huolestuneena tilinpäätöstöiden etenemisestä. Olin juuri silloin laatimassa tuota prosessikaaviota, jolloin hän sanoi melko vihaisena: "Kuule, nyt ei ole aikaa kuvia piirrellä! Nyt pitää tehdä tilinpäätös!" - Käytin tuota kaaviota ja mappia apunani seuraavat 7 vuotta, jolloin luovutin ne työt seuraajalleni. Hän pääsi alkuun paljon helpommalla kuin minä, kun siinä mapissa oli selvät ohjeet ja myös kaavio, josta koko prosessi oli helpommin hahmotettavissa kuin se oli pelkkiä tekstejä lukemalla. - Se kaavio ei pelkästään dokumentoinut vasemmalla aivopuoliskolla tehtyä työtä vaan kytki oikean aivopuoliskon visuaalisen kapasiteetin prosessin suunnitteluun: Kaaviosta näkyi eri toimintojen riippuvuudet ja kytkennät toisiinsa, jolloin tuli oivalluksia, kuinka esim. työjärjestystä muuttamalla pystyi paremmin selviytymään erilaisista määräajoista.

Brian Mayne:

Jos googlaat "Goal Mapping", saat esille kuvauksia Brian Maynen julkaisuista, joihin tuo termi yleensä liitetään. Varmaankin hän on rekisteröinyt sen omaksi tuotemerkikseen. Tutustuin hänen menetelmäänsä, kun olin eräiden messujen yhteydessä kuulemassa hänen simultaanitulkattua esitystään Finlandia-talossa. En muista vuotta, milloin se oli, mutta joskus 2016-2018. Heti sen esityksen jälkeen ostin hänen kirjansa Basam Booksin kirjamyynnistä, joka oli niiden messujen ajan ihan sen luentosalin ovea vastapäätä.

Brian Mayne eli lapsuutensa Englannissa kiertolaiselämää elävän mustalaisperheen poikana. Koska perhe asui aina vain lyhyen aikaa samalla paikkakunnalla, hänelle ei annettu koulussa opetusta muissa aineissa kuin käytännön työtaidoissa. Luonnollisesti hän joutui tekemään jo nuorena erilaisia ansiotöitä ja kävi siinä läpi erilaisia vaiheita, vararikkoa myöten. Kunnolla lukemaan hän oppi vasta lähes 30-vuotiaana. Jossakin vaiheessa (ehkä noin vuonna 1995) hän alkoi suunnitella omaa elämäänsä keksimällään menetelmällä, jota hän on sittemmin opettanut yritysmaailmassa, opiskelijayhteisöissä ja erilaisissa tapahtumissa eri maissa jo miljoonille ihmisille.

Olen tutustunut hänen menetelmäänsä käytännön tasolla kahden suomalaisen konsultin tilaisuuksissa: Inna Thilin Helsingissä pitämässä yhden päivän pituisessa workshopissa käytettiin Maynelta ostettuja painettuja lomakkeita. Siihen tilaisuuteen jokaisen piti ottaa mukaan piirustuspaperia ja värikynät. Ilkka Koppelomäki on näköjään ostanut Brian Maynelta oikeuden julkaista hänen lomakkeitaan sekä omalla web-sivustollaan että kahdessa kirjassaan.

Lähteitä:

BTW: Tuosta ensimmäisestä linkistä avautuvan kirjan on suomentanut Leena Siitonen. Silloin kun olin tammikuussa 2016 sopinut sinun kanssa lounastapaamisesta Viisas Elämä -messuilla Järvenpäässä, mutta johon et sitten tullutkaan, söin lounaan samassa pöydässä kahdestaan tuon Leena Siitosen kanssa. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kyselin mm., minkälaista kirjojen suomentaminen on käytännössä. Hän kertoi suomentaneensa siihen mennessä muistaakseni jo 30 kirjaa.

Terveisin
Timo


© Copyright: Timo Ahjos 2021. Kaikki oikeudet pidätetään.