©Timo Ahjos 3.3.-19.12.2012
Artikkeli on kopioitu blogista timontti.blogspot.com

 

Kuulumisia 1.1.2011 alkaen

Fürstenhof-aiheiset uneni 1-15

Dokumentoin tänne sellaiset uneni, joissa oli mukana vähintään yksi roolihahmo tai näyttelijä tv-sarjasta "Lemmen viemää" (Sturm der Liebe). Tuorein uni on ylimpänä. Erillisenä tiedostona on Fürstenhofin esittely niille, jotka eivät sitä ennestään tunne.

Uni nro 15

Nähty: Tiistaina 19.12.2012
Paikka: Helsinki, jokin pukuhuone ja Koskelantie 27:n piha
Läsnä: Werner Saalfeld, minä, muita ihmisiä
Unen tapahtumat:

Tämän unen näin puolitoista vuorokautta ennen kuin Sub-tv:ssä esitettiin jakso 1314. Siinä Robert Saalfeld vietiin poliisiasemalle kuulusteltavaksi epäiltynä Götz Zastrowin murhasta, johon hän oli syytön. Uni oli hyvin lyhyt ja se koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen osa tapahtui saunan tms. pukuhuoneessa. Oli tapahtunut jokin murha ja joku oli laittanut syyllisyyttä osoittavan pesuvälinelaukun pukuhuoneen penkillä olevan Robert Saalfeldin pikkutakin alle. Joku kutsui Robertin isän eli Werner Saalfeldin katsomaan sitä. Hän järkyttyi näkemästään, mutta ei kuitenkaan halunnut uskoa Robertin syyllistyneen murhaan. Minä olin nähnyt, kun joku sujautti sen laukun sen takin alle, mutta en huomannut, kuka sen teki. Toisessa osassa seurasin poliisin rikostutkijoita Koskelantie 27:n pihaan saakka. He menivät jututtamaan talossa asuvaa poikaa, joka oli samassa oppikoulussa kuin minä, mutta vuotta ylemmällä luokalla. Hänen epäiltiin laittaneen kyseisen pesuvälinelaukun Robert Saalfeldin takin alle.

Uni nro 14

Nähty: Maanantaina 29.10.2012
Paikka: Suuri pankki Helsingissä
Läsnä: Robert Saalfeld, Kansan entinen rahoituspäällikkö Jorma P., minä
Unen tapahtumat:

Olin työssä suuressa pankissa Helsingissä. Kun kävelin kesken työpäivän pankin ala-aulan läpi, näin siellä sattumalta kaksi tutua miestä, jotka olivat Robert Saalfeld ja Kansa-yhtiöiden entinen rahoituspäällikkö Jorma P. He olivat tulleet taksilla suoraan lentoasemalta ja heillä oli kolme laukkua: Robert veti suurta mustaa kangaspäällysteistä laukkua pyörillä. Jorma kantoi kahta pienempää mustaa laukkua. Menin tervehtimään heitä. He kertoivat tulleensa tuomaan rahaa pankkiin. Jorma raotti pienintä laukkua. Se on täynnä seteleitä. En ollut varma, oliko siinä kaikki vai oliko toisessa laukussa lisää seteleitä. Lyhyen jutustelun jälkeen jätin heidät ja jatkoin matkaani sinne, minne olin menossa.

Uni nro 13

Nähty: Perjantaina 12.10.2012
Paikka: Jossakin Suomessa
Läsnä: André Konopka, kymmenkunta vierasta ihmistä, eräs entinen työtoverini, minä
Unen tapahtumat:

Olin lämpimän kesäpäivän vietossa jonkin laitoksen, ehkä sairaalan, puutarhamaisessa pihassa. Siellä oli lisäkseni kymmenkunta muuta, minulle vierasta ihmistä. Pihassa oli noin polven korkuinen koroke, jonka kulmassa oli pieni polttoalusta ja siinä tuhkaa yms. palamisjätettä. Lähellä oli maan pinnalla paikka, johon tuhka ja muut palamisjätteet siirrettiin, kun polttoalusta siivottiin. Yritin laittaa polttoalustalle pitkän kapean valkoisen kynttilän palamaan, mutta tulitikkurasiassa oli vain muutamia tikkuja jäljellä ja ne olivat kovin huonoja. Kun raavin niitä, toiset tikut katkesivat ja toisista irtosi se syttyvä osa ennen syttymistä. Tikkuja raapiessani André Konopka tuli sanomaan minulle, että siinä ei saa polttaa roskaa. Ilmeisesti hän kuului laitoksen henkilökuntaan, kun hänellä oli lyhyt valkoinen takki, samantapainen kuin hän käyttää Fürstenhofin keittiössä. (André Konopka on siellä keittiömestari ja "tähtikokki".) Tulitikut loppuivat enkä saanut kynttilää syttymään. Silloin huomasin, että matalan pensasaidan takana kadulla käveli jalkakäytävää pitkin entinen työtoverini 1980-luvulta, silloinen nuori juristi "Eikka", naisystävänsä ja tämän iäkkäiden vanhempien kanssa. Lähdin kävelemään heitä kohti käydäkseni tervehtimässä, mutta uni loppui siihen.

Uni nro 12

Nähty: Sunnuntaina 7.10.2012
Paikka: Jäi epäselväksi
Läsnä: Moritz van Norden, minä
Unen tapahtumat:

Olin jossakin julkisessa tilassa, ehkä ravintolassa. Moritz van Norden oli myös siellä ja hän käyttäytyi aggressiivisesti minua kohtaan. Pakenin miesten vessaan, jossa oli pesuhuone ja kaksi suljettavaa koppia. Menin toiseen niistä ja lukitsin oven. Moritz van Norden tuli pesuhuoneeseen, rynkytti lukitsemaani ovea ja rähisi. Seisoin hiljaa paikallani, kunnes hän lähti pois. Uni loppui siihen.

==========================
Tässä välissä eli perjantai-iltana 5.10.2012 lopetin sarjan intensiivisen katselun, katsottuani juhannuksen jälkeen YouTubesta tai Saksan television (ARD: Das Erste) verkkosivustolta jaksot 1366-1600 ja lisäksi eräitä yksittäisiä vanhempia jaksoja, siis yhteensä yli 235 jaksoa eli keskimäärin noin 15,7 jaksoa/viikko. Kunkin jakson nettopituus ilman mainoksia on 46 minuuttia. Tuntuu siltä kuin olisin ollut taas kesätyössä Saksassa juhannusviikosta lokakuun alkuun!

Laskujeni mukaan jaksot 1366-1600 esitetään Suomessa Sub-tv:ssä 5.3.2013-28.1.2014 välisenä aikana.
==========================

Uni nro 11

Nähty: Keskiviikkona 3.10.2012
Paikka: Malmi, Helsinki
Läsnä: Asianajaja Götz Zastrow, vaimoni, minä
Unen tapahtumat:

Olin vaimoni kanssa joutunut jonkinlaisen kiristyksen kohteeksi. Meitä vaadittiin tulemaan tiettyyn aikaan päivällä Malmin rautatieaseman laiturille. Lähdimme sinne kotoa kävellen. Mukanamme oli asianajaja Götz Zastrow, joka oli ottanut asiamme hoitaakseen. Vaimoni ja minä emme tienneet, oliko hän ilmoittanut poliisille asemalaiturille sovitusta tapaamisesta. Götzillä oli ase taskussa. Aseman suuntaan kävellessämme vilkaisin lyhyen ruskean mokkatakkini rintamusta ja totesin, että eihän se luodilta suojaa, jos siellä aletaan ammuskella.

Eräässä kohdassa katu, jota pitkin kävelimme, kaartui oikealle, mutta Götz jatkoi suoraan metsätietä pitkin. Vaimoni ja minä kävelimme edelleen katua pitkin. Ihmettelimme, mitä Götzillä oli mielessä. Pohdimme, menemmekö olenkaan sinne asemalaiturille vai annetaanko Götzin mennä sinne yksin. Vähän kauempana näimme Götzin lähestyvän toista metsätietä pitkin kohti sitä samaa katua, jota kuljimme. Kun sitten tapasimme, totesimme eksyneemme. Uni loppui siihen, kun yritin muistella, mitä reittiä pitkin olemme yleensä kävelleet kotoa Malmin asemalle.

Uni nro 10

Nähty: Keskiviikkona 19.9.2012
Paikka: Alkuosan paikka jäi epäselväksi, loppuosa Helsingissä.
Läsnä: Theresa Burger, minä, entinen työtoverini Ralf S. ja vajaa kymmenkunta muuta ihmistä.
Unen tapahtumat:

Unessa oli kaksi täysin erillistä osaa, luultavasti kahdelta eri päivältä. Ensimmäisessä osassa istuin ravintolan ulkopöydän ääressä kahdestaan Theresa Burgerin kanssa. Hän kertoi minulle huolestuneena Burger Bräu -panimon tilanteesta, josta en muista enää mitään.

Toisen osan tapahtumat sijoittuivat linja-auton kokoiseen matkailuautoon. Sen takaosassa oli korkea oleskelutila, jossa oli myös suihku ja tilaa matkatavaroille. Etuosaan noustiin portaita puoli kerrosta ylöspäin. Ilmeisesti siellä istuttiin kuten bussissa. Menin aamulla autoon ennen muita ihmisiä ja tein takaosassa sitä, mitä Juice Leskisen mukaan jokainen tekee, mutta se on salaisuus. Myöhemmin autoon tuli vajaa kymmenkunta ihmistä, joista muistan vain Theresa Burgerin ja entisen työtoverini Ralfin, jonka saksalaisperäinen sukunimi on sama kuin eräällä Fürstenhofin näyttelijällä.

Automme oli pysäköitynä Helsingissä vastapäätä taloa, jossa asuin muutamia vuosia 1980-luvulla. Unessa se sijaitsi Untamontiellä Käpylässä, todellisuudessa se talo on Tapaninvainiossa. Näytin taloa ajoneuvon ikkunasta Theresalle ja kerroin, että minulla oli siinä aikanaan suuri 2-kerroksinen rivitaloasunto työsuhdeasuntona. Hän kyseli kovin kunnioittavaan sävyyn työurastani ja sukunimeni historiasta. Yritin selittää sitä hänelle, mutta jouduin keskeyttämään selityksen monta kertaa, kun häntä pyydettiin välillä käymään etuosassa ja oli muitakin häiriötekijöitä. Sitäpaitsi en tiennyt, mikä seppä on saksaksi.

Myöhemmin takaosassa oli melkoinen hässäkkä, kun kaikki olivat yhtä aikaa valmistautumassa lähtemään johonkin tilaisuuteen. Minun olisi pitänyt käydä suihkussa ja vaihtaa puhtaat vaatteet, mutta sanoin Theresalle, etten kehtaa riisuutua muiden nähden, kun erään suomalaisen verkkokeskustelijan mielestä Fürstenhofin "fitness-trainer" Nils Heinemann on lihakseton kukkakeppi ja minä olen paljon Nilsiä laihempi ja huonokuntoisempi. Kun lopulta minun oli kuitenkin pakko riisuutua ja mennä suihkuun, Theresa lohdutti ja sanoi: "Et sinä mikään kukkakeppi ole!"

Uni nro 9

Nähty: Sunnuntaina 16.9.2012
Tapahtumapaikat: Työpaikkani Helsingissä ja myyty kiinteistö, jossa olin ollut yhtenä omistajana.
Läsnä: Eräs vuosikymmenten takaa tuntemani nainen ja minä.
Unta edeltäneet ja unen sisältämät tapahtumat:

Edellisenä iltana katsoin YouTube.comista "Lemmen viemää"-sarjan jakson 1445, jonka Sub-tv esittää arvioni mukaan maanantaina 24.6.2013. Siinä Peter Bach, joka ei vielä tiedä olevansa Moritz van Norden, kertoo Theresa Burgerille muuttaneensa pois Elena Majorén luota ja rakastavansa Theresaa, joka on hiljattain mennyt naimisiin Konstantin Riedmüllerin kanssa. Peteriin syvästi rakastanut Elena oli auttanut Peteriä monin eri tavoin, mm. pelastanut kahdesti hänen henkensä ja järjestänyt loppuelämän kannalta tärkeän leikkauksen.

Unessa tapasin työpaikallani pankissa pitkästä aikaa kauan sitten tuntemani naisen. Olin aikanaan ihastunut häneen, mutta en saanut sitä koskaan sanotuksi. Hän oli nähnyt televisiosta tuon jakson, tarttui käteeni ja sanoi: "Me olemme kuin Peter ja Theresa!" Lähdimme toisiimme kietoutuneina ulkokautta työpaikkalounaalle. Kadulla näin vilaukselta 1980-luvun alun salarakkaani, joka kulki toisen miehen kanssa eikä huomannut minua. Unen toisessa osassa sama nainen tuli tapaamaan minua kiinteistöön, jossa olin siivoamassa pihaa ennen kiinteistön luovutusta sen ostajalle. Sielläkin halailimme ulkona helpottuneina siitä, että saimme tunteemme toisiamme kohtaan vuosikymmenten jälkeen vihdoinkin ilmaistuiksi. Minä olin avioliitossa ja hänellä oli lapsia, mutta en ehtinyt vielä kysyä hänen nykyistä parisuhdetilannettaan. Aamulla herättyäni minulla oli valtavan hyvä olo.

Uni nro 8

Nähty: Perjantaina 14.9.2012
Tapahtumapaikka: Suomalaisen yhtiön toimistotilat Helsingissä tai Vantaalla (kenties Espoossa).
Läsnä: Minä ensin työtovereitteni kanssa, sitten kahden naisvierailijan kanssa ja lopuksi kummipoikani isän ja hänen pojanpoikansa kanssa.
Unen tapahtumat:

Olin työssä suomalaisessa yhtiössä, joka suomensi ja tuotti radiossa ja televisiossa esitettäviä jatkokertomuksia. Lisäksi ylläpidimme niitä koskevia web-sivuja ja osallistuimme sarjoja koskeviin keskusteluihin eri foorumeilla Suomessa ja ulkomailla. Tv-kuvauksia yhtiön tiloissa ei tehty. Aluksi istuin parin kolmen työtoverini kanssa lattialla opettelemassa jonkin Meksikossa käytettävän porakonetta muistuttavan hiomalaitteen käyttöä. Opettajana oli meksikolainen professori, jonka työnä oli Suomessa tuotetun jatkokertomuksen kääntäminen ja lukeminen Meksikon radiota varten. Tauon aikana kerroin ensin kahdelle naisvierailijalle yhtiömme toiminnasta. Myöhemmin, kun menin omaan suureen työhuoneeseeni, he istuivat siellä neuvottelupöydän ääressä sohvalla. He olivat luulleet sitä yleiseksi taukotilaksi. Sanoin, että he voivat kyllä istua siinä ja menin kirjoituspöytäni ääreen tekemään omia töitäni. Myöhemmin kummipoikani isä tuli luokseni toimittamaan jonkin asian. Hänellä oli mukanaan alle 10-vuotias pojanpoikansa. Esittelin tilojamme heille, viimeksi huoneestani avautuvan wc-pesuhuoneen, joka oli yhtä suuri kuin sairaalassa.

Uni nro 7

Nähty: Perjantaina 14.9.2012
Tapahtumapaikka: Hotelli Fürstenhof ja Helsinki
Läsnä: Fürstenhofissa hotellin henkilökuntaa, Helsingissä minä ja tuttujani
Unta edeltäneet ja unen sisältämät tapahtumat:

Viimeksi ennnen nukkumaan menoa olin katsonut YouTubesta jakson 1440 osaa 3 sängyssä akkukäyttöisellä "miniläppärillä". Akun varaus loppui ja kone meni itsestään valmiustilaan juuri silloin, kun Fürstenhofissa oli menossa hotellin ensimmäinen "Kuukauden työntekijä" -nimitystilaisuus. Viimeisenä ennen koneen sammumista kuulin Fürstenhofin silloisen toimitusjohtajan Gitti Königin sanat "... Frau Majoré!". Heti sen jälkeen kone sammui. Uneni oli tuon tilanteen jatkoa: Furstenhofissa henkilökunnan kesken ja Helsingissä tuttujeni kesken otettiin Elena Majorén valinta vastaan sekavin tuntein ja keskusteltiin siitä: Xaver Steindle ja Tanja Heinemann olivat kovin pettyneitä, kun heitä ei valittu. Joidenkin mielestä olisi pitänyt nimittää joku pidempään palvellut ja siten enemmän ansioitunut kuin Elena. Jotkut muut taas pitivät Elenan valintaa oikein fiksuna, muitakin nuoria työntekijöitä kannustavana ja sen osoituksena, että Fürstenhof on tasa-arvoinen työpaikka. Elena Majoré on nimittäin nuori romaaninainen, joka asuu asuntovaunussa.

Uni nro 6

Nähty: Sunnuntaina 2.9.2012 päivänokosilla puolen päivän aikaan
Tapahtumapaikka: Työhuone hotelli Fürstenhofissa tai Burger Bräu -panimossa
Läsnä: Theresa Burger, Gitti König, minä
Unen tapahtumat:

Fürstenhofin jossakin hotellihuoneessa oli tapahtunut jokin rikos. Theresa ja Gitti tutkivat uteliaisuuttaan rikoksen selvittämiseen käytettyä aineistoa, johon kuuluivat seinälle kiinnitetyt näytteet ja turvakameran tallenne, jonka Theresa oli saanut lainaksi André Konopkalta. He istuivat vierekkäin seinää vasten olevan työpöydän ääressä. Näytteet olivat pienissä (leveys noin 6 cm, korkeus noin 4 cm) läpinäkyvissä 2-osaisissa muovikoteloissa. Kunkin kotelon ylemmässä osassa oli laboratoriossa tulostettu teksti, joka ei näkynyt koko pituudeltaan, ja alemmassa tutkittua näytettä. Kun Theresa katseli seinällä pystyasennossa olevia näytekoteloita mikroskoopilla, yritin hänen takanaan seisten katsoa samalla, mitä mikroskoopilla näkyy. Näin siinä kuitenkin vain kotelon ylemmässä osassa olevan tekstin koko pituudeltaan. Sama toistui muutaman kerran.

Sitten katselimme turvakameran ottamia kuvia. Niissä rikoksen tekijäksi epäilty vieras istui hotelli Fürstenhofin aulassa oven suussa tuolilla päällysvaatteet päällä. Hän oli keski-ikäinen, mutta en saanut selvää, oliko hän mies vai nainen. Kysyin, tapahtuiko rikos jossakin vanhassa jaksossa vai sellaisessa jaksossa, jota ei ole vielä esitetty. Kumpikaan ei vastannut minulle mitään.

Uni nro 5

Nähty: Perjantaina 31.8.2012
Tapahtumapaikka: Hotelli Fürstenhof tai Michael Niederbühlin ja Xaver Steindlen yhteinen asunto
Unessa läsnä: tri Niederbühl, Xaver Steindle, minä
Unen tapahtumat:

Unen sisältö oli herätessäni jo pääosin unohtunut. Muistan vain sen, että Michael ja Xaver kinastelivat jostakin asiasta ja minun piti siinä samalla pakata lahjaksi ostettu viinipullo pahviseen lahjapakkaukseen, jonka ympärille sidoin koristenauhan. En muista edes sitä, kenelle viinipullo oli ostettu lahjaksi.

Uni nro 4

Nähty: Maanantaina 11.6.2012
Tapahtumapaikka: Helsinki
Unessa läsnä: Ben Sponheim, Simon Konopka, minä
Unen tapahtumat:

Olin edelleenkin työssä entisessä työpaikassani, jonka nimi on nykyisin Nordea. Sarjan roolihenkilöt (kaksi noin 30-vuotiasta miestä) Ben Sponheim ja Simon Konopka olivat tulleet sinne hiljattain työhön, siis Helsinkiin. He halusivat palkata vielä Simonin Maike-vaimon porukkaansa ja ryhtyä kolmistaan ohjelmoimaan tietokoneohjelmia. Heillä oli kuitenkin sellainen ennakkoluulo, että minä vastustan ohjelmien itse tekemistä Unen varsinainen sisältö oli se, kun yritin vakuuttaa heille, että se ei pidä paikkaansa. Tätä unta nähdessäni tiesin, että he eroavat Fürstenhofin palveluksesta nyt kesä-heinäkuun vaihteessa Suomessa esitettävässä jaksossa ja muuttavat ulkomaille, mutta eivät Suomeen, vaan Maiken kotimaahan Etelä-Afrikkaan, missä Maiken isällä on suuri viinitila.

Uni nro 3

Nähty: Keskiviikkona 30.5.2012
Tapahtumapaikka: Suomessa jossakin, missä meillä oli kukkapenkki.
Unessa läsnä: Maike Konopka (o.s. Steenkamp), vaimoni Lilia, minä
Unen tapahtumat:

Maike Konopka oli meillä vieraana Suomessa. Vaimoni istutti siemeniä kukkapenkkiin. Maike ja minä seisoimme vieressä katselemassa. Yritin selittää tuotepusseista kasvien nimiä Maikelle, viimeisenä orkidean. Silloin huomasin, että mullan sisältä on tulossa jokin eläin. Pysähdyimme odottamaan, mikä sieltä tulee. Se oli pieni kissanpentu. Sitten vain pohdimme, että tästä lähtien meillä on sitten hoidettavina kaksi kissaa. - Sen pituinen se.

Uni nro 2

Nähty: Lauantaina 3.3.2012
Tapahtumapaikka: Kotona Helsingissä, ehkä myös vaate- yms. kaupoissa
Unessa läsnä: Minä, ehkä myös vaimoni ja muita läheisiäni
Unen tapahtumat:

Valmistauduin lähtemään Cosima Saalfeldin hautajaisiin. Unesta ei jäänyt mieleen mitään kovin täsmällisiä tapahtumia vaan vain yleinen ahdistus siitä, että minun piti lähteä Saksassa Baijerin maaseudulla noin viikon kuluttua pidettäviin hautajaisiin. Piti siis järjestää matkat, majoitus, hankkia sopiva vaatetus jne. Unen nähdessäni olin katsonut Cosiman kuoleman YouTubesta, mutta sitä ei ollut esitetty vielä televisiossa Suomessa. Cosima oli kuollessaan 58-vuotias..

Uni nro 1

Nähty: Elokuussa 2011
Tapahtumapaikka: Työsuhdeasuntoni hotellin lähellä, osoite Fürstenhof 378
Unessa läsnä: Minä ja huonekaverini (työtoverini) Puhelimessa sarjan roolihenkilö Cosima Saalfeld.
Unen tapahtumat:

Olin työsuhteessa Fürstenhofissa. Cosima Saalfeld, joka omisti 50% hotellin osakkeista ja oli sen perusteella kova määräilemään henkilökuntaa, soitti minulle keskellä yötä. Hän pyysi minua huoneeseensa 622 auttamaan, kun hänelle oli tulossa ripulikakka housuun. Ennen kuin ehdin lähteä huoneestani hän soitti jo toisen kerran, hoputti ja huomautti, että minulla on lopun ikääni velvollisuus auttaa kaikkia muita ihmisiä, koska olen saanut kantasolusiirron tuntemattomalta luovuttajalta. En keksinyt, miten voisin häntä auttaa ja olin siitä ahdistunut. Pukeuduin ja olin vasta lähdössä, kun uni katkesi. Samalla tunsin takapuolessani, kuinka lämmin ripulikakka valuu housuuni. Se tuli siis minulta omaan vaippahousuuni! :)

Unessa en varsinaisesti tavannut muita ihmisiä kuin huonekaverini, joka oli Fürstenhofissa työskentelevä nuori suomalainen tai saksalainen mies. Hän vain heräsi Cosiman puhelinsoittoon ja kerroin hänelle, mistä oli kysymys. Hänkään ei osannut neuvoa, miten voisin Cosimaa auttaa. Sarjan tv-tähdet olivat hotellin eliittiä, joita olin nähnyt vain etäältä. Heistä vain Sandra Ostermeyer oli jossakin vaiheessa jutellut minulle ja oli ollut kovin ystävällinen.

Paluu näiden kopiosivujen tai blogin timontti.blogspot.com kansilehdelle.